Mikkelin tuomiokapituli on ollut työntekijävaihdoksien myllerryksessä viimeiset vuodet. Meiltä kapitulista on hävinnyt valtava määrä kokemusta ja pitkän työuran tuomaa ammattitaitoa. Toisaalta vaihdosten myötä töihin on tullut myös uusia ajatuksia ja visioita. Itse aloitin työni viime vuoden elokuussa 60% työajalla. Kasvatuksen asiantuntijan viransijaisena pääsin sisälle hyvään työyhteisöön. Kiitos kaikille työkavereilleni! Tämän lisäksi kohtaamisia oli paljon seurakunnissa ja virtuaalisesti Teamsin kautta. Olen iloinnut valtavasti siitä, että Mikkelin hiippakunnan työntekijöinä olette ottaneet minuun yhteyttä hyvinä, niin kuin vaikeinakin hetkinä.
Puoli vuotta on harmillisen lyhyt aika siinä mielessä, että kaikkia hiippakuntamme kasvatuksen työntekijöitä en ehtinyt kohdata. Viesti kohtaamiltani työntekijöiltä oli usein sama: ”Pienissä seurakunnissa työn sisällöllisissä pohdinnoissa jäädään usein yksin ja suuremmissa yhteisen päämäärän/ tavoitteen löytyminen on hankalaa”. Nämä viestit tulee ottaa huomioon, kun mietitään meidän hiippakuntamme työntekijöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämistä. Kirkon työntekijöinä emme ole tässäkään asiassa erilaisia kuin muut. Yhteyden löytyminen toiseen ammattilaiseen on tärkeää. Yhteyden avulla työntekijät voivat luottamuksellisesti miettiä työtään, löytää yhtäläisyyksiä ja oppia uutta. Onneksi tämän vuoden syyskuussa yhteyksien rakentaminen on jälleen helpompaa. Mikkelissä järjestetään Myö ja työ – hiippakuntapäivät, joten muistakaa kaikki tulla sinne verkostoitumaan ja löytämään työhön tärkeitä oivalluksia. Tämän lisäksi ammatillista kasvua voi hiippakunnassamme edistää työnohjauksessa. Meillä kirkossa on valtavasti hyviä työnohjaajia, joita kannattaa hyödyntää oman työn kehittämisessä. Kapitulin kotisivuilta löytyy heistä uudistunut lista.
Kiitos kaikista tärkeistä kohtaamisista kaikille teille. Mikkelin hiippakunnassa on paljon kasvatuksen ammattilaisia tekemässä todella arvokasta työtä lasten, nuorison ja yhteistyökumppaneiden parissa.
Nyt on kuitenkin omalta osaltani aika hyvästeille ja kiitokselle. Tämä puoli vuotta kestänyt kokemus jätti sydämeeni kiitoksen ja ylistyksen jäljen. Kun pohdin viime viikkoja, niin yksi Raamatun kohta on ollut eniten mielessäni ja sen haluan myös teille antaa.
Kirje filippiläisille 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.
Työni Mikkelin hiippakunnassa ja ylipäätään kirkon työntekijänä päättyy helmikuun jälkeen. Työvuosia on ehtinyt kertyä kirkossa kaiken kaikkiaan jo viisitoista. Lähden haikein, mutta luottavaisin askelin kohti tulevaa. Maaliskuun alusta alkaen minut tavoittaa yksityisyrittäjänä työnohjauksen ja kouluttajan tehtävistä Pooki Palvelut Oy:ssa. Iloitsen siitä, että voin kuitenkin jatkaa kirkon hyvää työtä seurakuntalaisena ja vapaaehtoisena. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä Katusaapas työ on lähellä sydäntäni. Parikkalan Oronmyllyllä saan järjestää vapaaehtoisena tapahtumia lapsille ja nuorille, luvassa on Armorokki elokuun lopussa ja Lasten suurleiri juhannusviikolla. Oronmyllyllä saan kohdata laajalta alueelta myös teitä seurakuntien työntekijöitä.
Siunattua kevättä kaikille!
”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.” (Ilm.22:5)
Terveisin
Juho Karjalainen
Mikkelin tuomiokapitulin vs. kasvatuksen asiantuntija
Kevätaurinko (Kuva: Juho Karjalainen 2010)