Tietoa hiippakunnasta
Mikkelin hiippakunta
Mikkelin hiippakuntaan kuuluvat Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakuntien seurakunnat. Ne muodostavat myös neljä rovastikuntaa.
Rovastikunnat ja seurakunnat
Mikkelin hiippakunnassa on 36 seurakuntaa, jotka muodostavat neljä rovastikuntaa. Jokaista rovastikuntaa johtaa lääninrovasti.
Etelä-Savon tuomiorovastikunnan lääninrovasti on Juvan seurakunnan kirkkoherra Sirkka Pylkkänen.
Etelä-Karjalan rovastikunnan lääninrovasti on Ruokolahden seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana.
Kymenlaakson rovastikunnan lääninrovasti on Kuusankosken seurakunnan kirkkoherra Kimmo Ylikangas.
Päijät-Hämeen rovastikunnan lääninrovasti on Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen.
Ympäristöasiat
Kirkon ympäristödiplomi auttaa seurakuntia kantamaan vastuuta luomakunnasta. Diplomin saa seurakunta, joka ottaa käyttöön kirkon toimintoja varten laaditun ympäristöjärjestelmän ja täyttää ympäristödiplomin kriteerit. Asian varmentaa tuomiokapitulin valtuuttama auditoija. Ympäristödiplomin myöntää kirkkohallitus ja se on voimassa neljä vuotta. Lisätietoja antaa hiippakuntadekaani.
Tuomiokapituli kannustaa seurakuntia kestävään ympäristöystävälliseen toimintaan ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen päätöksenteossaan.
Kirkkohallitus on uusinut Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin Kirkon ympäristödiplomin vuosille 2021-2025.
Kirkon ilmasto-ohjelma
Kirkon ympäristötyö
Ympäristökäsikirja
Ympäristödiplomin facebook-sivut
Kansainväliset yhteydet
Piispa Mari Parkkinen vastaa hiippakuntamme kansainvälisistä suhteista. Kirkkomme piispojen työnjaon mukaan suhteet Venäjän kirkkoihin ovat erityisesti piispa Mari Parkkisen vastuulla.
Suomen Evankelis-luterilainen kirkko ja Venäjän Ortodoksinen kirkko perustivat vuonna 2017 yhteistyöryhmät valmistelemaan kirkkojemme välistä dialogia. Kirkkojen yhteistyöryhmiä johtavat piispa Häkkinen ja Vereiskin arkkipiispa Amvrosi.
Kirkollamme ja Inkerin kirkolla on kahden vuoden välein kokoontuva neuvottelukunta, jonka puheenjohtajina toimivat piispat Häkkinen ja Kuukauppi.
Unkarin luterilaisen kirkon läntinen hiippakunta on ollut vuodesta 2014 asti Mikkelin hiippakunnan ystävyyshiippakunta.
Läntisellä hiippakunnalla oli jo aiemmin yhteyksiä Mikkelin hiippakuntaan, mm. Vasin rovastikunnalla on ystävyyssopimus Mikkelin tuomiorovastikunnan kanssa.
Ystävyyshiippakuntasopimus allekirjoitettiin 16.2. 2014 Unkarin Györissä. Sopimuksen allekirjoittivat piispa Seppo Häkkinen ja Unkarin läntisen hiippakunnan piispa János Szemerei.
Hiippakunnan strategia
Hiippakunnan piispat 1897-2009
Vuonna 1958 Kuopiossa syntynyt Seppo Häkkinen vihittiin piispaksi 1.2.2009. Aiemmin Häkkinen on työskennellyt
Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana toimivana kirkkoneuvoksena sekä seurakuntapappina Imatralla ja Heinolassa. Häkkinen siirtyi eläkkeelle 1.9.2023.
Vuonna 1943 Kuhmossa syntynyt Voitto Huotari vihittiin piispaksi vuonna 1993. Hän toimi sitä ennen tuomiorovastina Mikkelissä. Huotari siirtyi eläkkeelle 1.2.2009.
Osmo Alaja (s. 1915 Helsinki – k. 2001 Tampere) vihittiin papiksi Viipurissa 1937, ja sen jälkeen hän toimi Nurmijärvellä ja Helsingissä. Kymin kappalaisena hän oli 1944-52 ja kirkkoherrana 1952-55. Näihin vuosiin sisältyy myös toiminta Mikkelin tuomiokapitulin asessorina.
Turun tuomiorovastin paikalta hän sai kutsun Mikkelin hiippakunnan piispaksi vuonna 1959. Alaja on toiminut pisimpään eli 18 vuotta Mikkelin piispana. Hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1978.
Piispa Alaja kuoli 30.6.2001.
Martti Simojoki (s. 1908 Uusikaupunki – k. 1999 Helsinki) vihittiin papiksi Tampereella vuonna 1930. Vuonna 1959 hän siirtyi Helsingin hiippakunnan piispaksi ja vuonna 1964 arkkipiispaksi.
Ilmari Salomies (s. 1893 Mikkelin maalaiskunta – k. 1973 Helsinki) oli Mikkelin hiippakunnan ensimmäinen piispa, sillä hänen aikanaan Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin.
Salomies oli kirkkohistorian tutkija ja professori. Hänet vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi Turun tuomiokirkossa kesäkuussa 1943 samanaikaisesti Oulun uuden piispan Yrjö Aukusti Wallinmaan kanssa.
Vuonna 1951 Salomies nimitettiin arkkipiispaksi.
Yrjö Loimaranta (s. 1874 Oulu – k. 1942 Mikkeli) koki Viipurin hiippakunnan piispana neljä tasaisen kehityksen onnellista vuotta, mutta myös talvisodan raskaat ajat siirtolaisuuksineen.
Loimaranta syntyi Oulussa. Hän kuoli vuonna 1943 ehdittyään toimia Viipurin piispana seitsemän vuotta. Hän toimi aluksi koulumiehenä. Vuodesta 1917 hän toimi kristillisten asioiden esittelijänä maan hallituksessa. Hänet valittiin vuonna 1919 Savonlinna-Säämingin tuomiorovastiksi, mutta hän luopui virasta ennen kuin oli siihen astunut.
Erkki Kaila (s.1867 Huittinen – k. 1944 Turku) oli Savonlinnasta Viipuriin siirtyneen hiippakunnan ensimmäinen piispa.
Hän oli yliopistomies ja poliitikko. Kaila oli syntyjään pappissukua, sillä hänen setänsä Gustaf Johansson oli myös arkkipiispa.
Kaila oli kaiken kaavamaisuuden ja sovinnaisuuden vastustaja. Hän oli omaperäinen, suorasukainen ja jonkin verran karu mies.
Hän kannatti demokraattista valtiojärjestelmää ja vastusti diktatuuria. Tämä ilmeni myös hänen kirjoissaan.
Johanssonin jälkeen piispaksi valittiin Otto Immanuel Colliander (s. 1848 Valkeala – k. 1924 Savonlinna). Myös Colliander toimi ennen Savonlinnan piispaksi tuloaan Kuopion hiippakunnan piispana (1897-1899).
Collianderin erikoisalana oli kirkkomusiikki. Hän toimi vuosina 1886 ja 1898 asetettujen koraalikomiteoiden ja vuonna 1903 asetetun lukkarin opetuskomitean puheenjohtajana.
Colliander edisti koraalikirjan kehitystä. Vuonna 1897 ilmestynyt koraalikirja oli hänen ja Rich. Faltinin yhteistyön tulos.
Vuonna 1897 perustetun Savonlinnan hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Gustaf Johansson (s. 1844 Ylivieska – k. 1930 Turku).
Savonlinnan hiippakunnan piispaksi hänet kutsuttiin Kuopion hiippakunnan piispan tehtävistä. Johansson vihittiin papiksi 1871 ja hän valmistui teologian kandidaatiksi 1874.
Ennen pappistehtäviään hän toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan ja etiikan professorina. Johansson oli siitä erikoinen luennoitsija, että hän luennoi suomen kielellä.
Suuronnettomuus ja kriisivalmius
Mikkelin hiippakunnassa toimii Henkisen Huollon organisaatio (HeHu), joka antaa psykososiaalista apua suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa.
HeHu-ryhmät toimivat osana viranomaisyhteisöä ja aktivoituvat viranomaisten kutsusta.
Ryhmät koostuvat seurakuntien työntekijöistä, jotka toimivat tehtävässä virkavastuulla.
HeHu-ryhmät:
- Kotka-Hamina
- Kouvola
- Mikkeli
- Savonlinna
- Lappeenranta
- Imatra
- Heinola, joka toimii Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen yhteydessä
Henkisen huollon yhteyshenkilöinä toimii virka-aikana toimistosihteeri Senja Mäkelä p. 050 389 8858, senja.makela@evl.fi ja virka-ajan ulkopuolella dekaani Marko Marttila p. 050 368 9808, marko.marttila@evl.fi. Mikäli seurakuntanne alueella käynnistyy HeHu-toiminta, pyydämme teitä ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä Senjaan tai Markoon.