Tietoa hiippakunnasta

Mikkelin hiippakunta

Mikkelin hiippakuntaan kuuluvat Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakuntien seurakunnat. Ne muodostavat myös neljä rovastikuntaa.

 

Hiippakunnan historia

Rovastikunnat ja seurakunnat

Mikkelin hiippakunnassa on 36 seurakuntaa, jotka muodostavat neljä rovastikuntaa. Jokaista rovastikuntaa johtaa lääninrovasti.

 

Etelä-Savon tuomiorovastikunta

Etelä-Savon tuomiorovastikunnan lääninrovasti on Juvan seurakunnan kirkkoherra Sirkka Pylkkänen.

Etelä-Karjalan rovastikunta

Kymenlaakson rovastikunta

Päijät-Hämeen rovastikunta

Ympäristöasiat

Kirkon ympäristödiplomi auttaa seurakuntia kantamaan vastuuta luomakunnasta. Diplomin saa seurakunta, joka ottaa käyttöön kirkon toimintoja varten laaditun ympäristöjärjestelmän ja täyttää ympäristödiplomin kriteerit. Asian varmentaa tuomiokapitulin valtuuttama auditoija. Ympäristödiplomin myöntää kirkkohallitus ja se on voimassa neljä vuotta. Lisätietoja antaa hiippakuntadekaani.

Tuomiokapituli kannustaa seurakuntia kestävään ympäristöystävälliseen toimintaan ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen päätöksenteossaan.

Kirkkohallitus on uusinut Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin Kirkon ympäristödiplomin vuosille 2021-2025.

Kirkon ilmasto-ohjelma 

Kirkon ympäristötyö

Ympäristökäsikirja

Ympäristödiplomin facebook-sivut

Ympäristödiplomin hakeminen

Kansainväliset yhteydet

Piispa Mari Parkkinen vastaa hiippakuntamme kansainvälisistä suhteista. Kirkkomme piispojen työnjaon mukaan suhteet Venäjän kirkkoihin ovat erityisesti piispa Mari Parkkisen vastuulla.

Itäsuhteet

Suomen Evankelis-luterilainen kirkko ja Venäjän Ortodoksinen kirkko perustivat vuonna 2017 yhteistyöryhmät valmistelemaan kirkkojemme välistä dialogia. Kirkkojen yhteistyöryhmiä johtavat piispa Häkkinen ja Vereiskin arkkipiispa Amvrosi.

Kirkollamme ja Inkerin kirkolla on kahden vuoden välein kokoontuva neuvottelukunta, jonka puheenjohtajina toimivat piispat Häkkinen ja Kuukauppi.

 

Ystävyyshiippakunta Unkarissa

Györin kaupunki iltavalossaUnkarin luterilaisen kirkon läntinen hiippakunta on ollut vuodesta 2014 asti Mikkelin hiippakunnan ystävyyshiippakunta.

Läntisellä hiippakunnalla oli jo aiemmin yhteyksiä Mikkelin hiippakuntaan, mm. Vasin rovastikunnalla on ystävyyssopimus Mikkelin tuomiorovastikunnan  kanssa.

Ystävyyshiippakuntasopimus allekirjoitettiin 16.2. 2014 Unkarin Györissä. Sopimuksen allekirjoittivat piispa Seppo Häkkinen ja Unkarin läntisen hiippakunnan piispa János Szemerei.

Hiippakunnan piispat 1897-2009

Seppo Häkkinen 2009-2023

Vuonna 1958 Kuopiossa syntynyt Seppo Häkkinen vihittiin piispaksi 1.2.2009. Aiemmin Häkkinen on työskennellyt

Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana toimivana kirkkoneuvoksena sekä seurakuntapappina Imatralla ja Heinolassa. Häkkinen siirtyi eläkkeelle 1.9.2023.

Voitto Huotari 1993-2009

Muotokuva piispa Voitto Huotarista

Vuonna 1943 Kuhmossa syntynyt Voitto Huotari vihittiin piispaksi vuonna 1993. Hän toimi sitä ennen tuomiorovastina Mikkelissä. Huotari siirtyi eläkkeelle 1.2.2009.

Kalevi Toiviainen 1978-1993

Muotokuva piispa Kalevi Toiviaisesta

Kalevi Toiviainen (s. 1929 Uukuniemi – k. 2015 Espoo) vihittiin Mikkelin piispaksi vuonna 1978.  Hän on syntynyt vuonna 1929 Uukuniemellä. Piispan virkaan hän siirtyi Helsingin yliopistosta. Toiviainen toimi piispana vuoteen 1993, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Piispa Toiviainen kuoli 7.12.2015 kotonaan Espoossa.

Osmo Alaja 1959-1978

Muotokuva piispa Osmo Alajasta

Osmo Alaja (s. 1915 Helsinki – k. 2001 Tampere) vihittiin papiksi Viipurissa 1937, ja sen jälkeen hän toimi Nurmijärvellä ja Helsingissä. Kymin kappalaisena hän oli 1944-52 ja kirkkoherrana 1952-55. Näihin vuosiin sisältyy myös toiminta Mikkelin tuomiokapitulin asessorina.

Turun tuomiorovastin paikalta hän sai kutsun Mikkelin hiippakunnan piispaksi vuonna 1959. Alaja on toiminut pisimpään eli 18 vuotta Mikkelin piispana. Hän siirtyi eläkkeelle  vuonna 1978.

Piispa Alaja kuoli 30.6.2001.

Martti Simojoki 1951-1959

Muotokuva piispa Martti SimojoestaMartti Simojoki (s. 1908 Uusikaupunki – k. 1999 Helsinki) vihittiin papiksi Tampereella vuonna 1930.  Vuonna 1959 hän siirtyi Helsingin hiippakunnan piispaksi ja vuonna 1964 arkkipiispaksi.

Ilmari Salomies 1943-1951

Muotokuva piispa Ilmari SalomiehestäIlmari Salomies (s. 1893 Mikkelin maalaiskunta – k. 1973 Helsinki) oli Mikkelin hiippakunnan ensimmäinen piispa, sillä hänen aikanaan Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin. 
Salomies oli kirkkohistorian tutkija ja professori. Hänet vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi Turun tuomiokirkossa kesäkuussa 1943 samanaikaisesti Oulun uuden piispan Yrjö Aukusti Wallinmaan kanssa. 
Vuonna 1951 Salomies nimitettiin arkkipiispaksi.

Yrjo Loimaranta 1935-1942

Muotokuva piispa Yrjö LoimarannastaYrjö Loimaranta (s. 1874 Oulu – k. 1942 Mikkeli) koki Viipurin hiippakunnan piispana neljä tasaisen kehityksen onnellista vuotta, mutta myös talvisodan raskaat ajat siirtolaisuuksineen. 
Loimaranta syntyi Oulussa. Hän kuoli vuonna 1943 ehdittyään toimia Viipurin piispana seitsemän vuotta. Hän toimi aluksi koulumiehenä. Vuodesta 1917 hän toimi kristillisten asioiden esittelijänä maan hallituksessa. Hänet valittiin vuonna 1919 Savonlinna-Säämingin tuomiorovastiksi, mutta hän luopui virasta ennen kuin oli siihen astunut.

Erkki Kaila 1925-1935

Muotokuva piispa Erkki KailastaErkki Kaila (s.1867 Huittinen – k. 1944 Turku) oli Savonlinnasta Viipuriin siirtyneen hiippakunnan ensimmäinen piispa. 
Hän oli yliopistomies ja poliitikko. Kaila oli syntyjään pappissukua, sillä hänen setänsä Gustaf Johansson oli myös arkkipiispa.
Kaila oli kaiken kaavamaisuuden ja sovinnaisuuden vastustaja. Hän oli omaperäinen, suorasukainen ja jonkin verran karu mies. 
Hän kannatti demokraattista valtiojärjestelmää ja vastusti diktatuuria. Tämä ilmeni myös hänen kirjoissaan.

Otto I. Colliander

Muotokuvapiispa Otto I. CollianderistaJohanssonin jälkeen piispaksi valittiin Otto Immanuel Colliander (s. 1848 Valkeala – k. 1924 Savonlinna). Myös Colliander toimi ennen Savonlinnan piispaksi tuloaan Kuopion hiippakunnan piispana (1897-1899). 
Collianderin erikoisalana oli kirkkomusiikki. Hän toimi vuosina 1886 ja 1898 asetettujen koraalikomiteoiden ja vuonna 1903 asetetun lukkarin opetuskomitean puheenjohtajana. 
Colliander edisti koraalikirjan kehitystä. Vuonna 1897 ilmestynyt koraalikirja oli hänen ja Rich. Faltinin yhteistyön tulos.

Gustaf Johansson 1897-1899

Muotokuva piispa Gustaf JohanssonistaVuonna 1897 perustetun Savonlinnan hiippakunnan  ensimmäinen piispa oli Gustaf Johansson (s. 1844 Ylivieska – k. 1930 Turku).
Savonlinnan hiippakunnan piispaksi hänet kutsuttiin Kuopion hiippakunnan piispan tehtävistä. Johansson vihittiin papiksi 1871 ja hän valmistui teologian kandidaatiksi 1874. 
Ennen pappistehtäviään hän toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan ja etiikan professorina. Johansson oli siitä erikoinen luennoitsija, että hän luennoi suomen kielellä.

Suuronnettomuus ja kriisivalmius

Mikkelin hiippakunnassa toimii Henkisen Huollon organisaatio (HeHu), joka antaa psykososiaalista apua suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa.

HeHu-ryhmät toimivat osana viranomaisyhteisöä ja aktivoituvat viranomaisten kutsusta.

Ryhmät koostuvat seurakuntien työntekijöistä, jotka toimivat tehtävässä virkavastuulla.

HeHu-ryhmät:

  • Kotka-Hamina
  • Kouvola
  • Mikkeli
  • Savonlinna
  • Lappeenranta
  • Imatra
  • Heinola, joka toimii Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen yhteydessä

Henkisen huollon yhteyshenkilöinä toimii virka-aikana toimistosihteeri Senja Mäkelä p. 050 389 8858, senja.makela@evl.fi ja virka-ajan ulkopuolella dekaani Marko Marttila p. 050 368 9808, marko.marttila@evl.fi. Mikäli seurakuntanne alueella käynnistyy HeHu-toiminta, pyydämme teitä ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä Senjaan tai Markoon.

Suruhartauden järjestäminen

Kriisi-info