Tukea työhön

Kirkossa on moniportainen johtamiskoulutus työuran eri vaiheisiin.

KirJo I (6 op): Papeille johtamisen perustutkinto on seurakuntatyön johtamisen tutkinto. Siihen anotaan suorituslupaa tuomiokapitulilta ja kapituli myös aikanaan myöntää tutkintotodistuksen. Pastoraalitutkinto yhdessä seurakuntatyön johtamisen tutkinnon kanssa antaa kelpoisuuden hakea kirkkoherran virkaa. Seurakuntatyön johtamisen tutkintoon liittyy psykologinen soveltuvuusarvio.

Seurakuntien ylimmän johdon johtamiskoulutus (ent. KirJo 2A), 20 op: Koulutus on suunnattu tuoreille kirkkoherroille, hallinnon ja talouden johtaville viranhaltijoille sekä seurakuntayhtymien ylimmälle johdolle.  Mikkelin hiippakunta järjestää näitä kursseja yhteistyössä Kuopion, Lapuan ja Oulun hiippakuntien kanssa.

KirJo 2B (20 op): Uusille talouspäälliköille/hallintojohtajille suunnatun koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaa Kirkon Koulutuskeskus.

KirJo 2C/D (20 op): Kirkon Koulutuskeskus järjestää johtamiskoulutusta työalajohtajille.

KirJo 2Y (20 OP): Ylemmän pastoraalitutkinnon suorittajille, jotka eivät ole kirkkoherroja tai työalajohtajia, on tarjolla KirJo 2Y Kirkon Koulutuskeskuksessa.

KirJo 3: Pidemmälle ehtineet johtajat, jotka haluavat syventää esimiestaitojaan, voivat osallistua Koulutuskeskuksen järjestämään KirJo III -koulutukseen. Lisätietoja johtamiskoulutuksesta antaa hiippakuntadekaani Marko Marttila.

Pastoraalitutkinto (40 op) on työuran alkuvaiheeseen papeille suunniteltu tutkinto, jonka tavoitteena on syventää niitä tietoja ja kehittää niitä taitoja, joita pappi tarvitsee kirkon työssä. Tutkintoa edellytetään muun muassa kappalaisen ja kirkkoherran virkaa hakevalta papilta.

Pastoraalitutkinnon suorittaminen

Tuomiokapitulin järjestämät pastoraalitutkinnon osiot:

PT 4 Kirkon usko, tunnustus ja ekumenia

PT 10 Työyhteisö ja hallinto (seuraava kurssi v. 2020)

• Tutkinto (80 op) papeille, joita kiinnostavat teologisen ammattitaidon syventäminen ja vaativat johtamistehtävät kirkossa
• Rakenne: Kirkon johtamiskoulutus 20 op; Teologiset opinnot (40 op); Kehittämishankkeen raportti tai teologinen tutkielma 20 op
• Kelpoisuusehtona tuomiorovastin, hiippakuntadekaanin sekä pappisasessorin virkaan
• Suorittamislupaa hakevalla papilla tulee olla tehtynä pastoraalitutkinto sekä vähintään arvosanalla 2-/3 suoritettu seurakuntatyön johtamisen tutkinto
• Opinto-oikeutta haetaan tuomiokapitulilta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laaditaan hiippakuntadekaanin kanssa.
• Yliopistollinen teologinen jatkotutkinto (TL/TT) korvaa yleensä ylempään pastoraalitutkintoon sisältyvät teologiset opinnot ja tutkielman.

Koulutusavustuksella tuetaan kaikkia kirkon henkilöstöryhmiä. Koulutusavustuksen voi saada vähävarainen seurakunta koulutussuunnitelmansa toteuttamiseen; yksittäinen henkilö, joka työskentelee kirkon palveluksessa ns. epätyypillisessä työsuhteessa (esim. pätkätyössä) tai joka on virka- tai toimivapaalla, vanhempainlomalla tai työttömänä; erityisestä syystä yksittäinen henkilö, joka on muun kuin seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa (esim. järjestöpapit, koulujen uskonnonopettajat) ja jonka kouluttamista voidaan pitää kirkon edun mukaisena.

Hakeminen ja kriteerit

Mikkelin hiippakunta järjestää vuosittain yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa seurakuntien luottamushenkilöille suunnattua koulutusta.

• Kunkin vuoden syksyllä luottamushenkilöitä kutsutaan yhteisille neuvottelupäiville
• Seurakuntavaalien jälkeen pidetään perehdyttäjäkoulutus kirkkoherroille, talouspäälliköille ja kokeneille luottamushenkilöille, jotka ottavat omissa seurakunnissaan vastaan uusia luottamushenkilöitä kysymyksineen
• Luottamuselimien järjestäydyttyä pidetään koulutus luottamushenkilöpuheenjohtajille

Työyhteisön kehittämisessä tarkastellaan työtä ja työyhteisön toimintatapoja yhdessä työyhteisökonsultin kanssa. Työyhteisön kehittäminen voi kohdistua yksittäisen työalan kysymyksiin tai koko työyhteisön kehittämistarpeisiin.

Työelämä- ja kehittämispalvelujen osaston henkilökunta kiertää seurakunnissa konsultoimassa työntekijöitä ja luottamuselimiä tai osoittaa konsultiksi jonkun hiippakunnan alueella työskentelevän henkilön, jolla on kirkon työyhteisökonsultin pätevyys.

Konsultoinnissa on kyse erityyppisistä tilanteista, joissa ulkopuolisen asiantuntijan läsnäolo ja neuvonta voivat auttaa seurakuntaa löytämään ratkaisun asiaansa. Tyypillisiä konsultoinnin muotoja ovat mm.

• Työmuodon kehittäminen (esim. jumalanpalveluselämän tai nuorisotyön uudistaminen)
• Rakennemuutoskonsultointi (esim. seurakuntaliitosta valmistellessa)
• Työyhteisökonsultoinnit (konfliktitilanteisiin tai huonoon ilmapiiriin liittyvää konsultointia)

Tuomiokapituli auttaa seurakuntaa sopivan konsultin löytämisessä. Ota yhteyttä: hiippakuntadekaani Marko Marttila tai hiippakuntasihteeri Ulla-Maija Harju.

Hiippakunnan työyhteisökonsultit

Rakennemuutoskonsultaatioissa tavoitteena on seurakunnan perustehtävän toteuttamisen turvaaminen kuntarakenteen muutoksissa ja heikkenevissä taloudellisissa olosuhteissa. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli auttaa ja tukee seurakuntia löytämään mielekkäitä toimintarakenteita taloudellisten realiteettien pohjalta. Työyhteisökonsulttien avulla muutostilanteissa tuetaan johtajuutta, autetaan seurakuntia erilaisten toimintakulttuurien sovittamisessa yhteen ja rakentamaan uutta toimintakulttuuria.

Strategisessa työskentelyssä analysoidaan seurakunnan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten (väestörakenne, maantiede, elinkeinorakenne jne.) haasteita seurakunnan elämälle. Tavoitteena on auttaa seurakuntaa toteuttamaan perustehtäväänsä muuttuvassa toimintaympäristössä ja priorisoimaan toimintaansa tarkoituksenmukaisesti. Strategiset linjaukset auttavat seurakuntaa suunnittelemaan toimintaansa ja resurssejaan (talous, osaaminen, kiinteistöt jne.) paremmin.

Työyhteisö voi ajautua joskus ongelmatilanteeseen, josta ei omin avuin
tunnu löytyvän ulospääsyä. Hankaluuksia voivat aiheuttaa työyhteisön sisäiset henkilöristiriidat,
epätarkoituksenmukaisiksi koetut työkäytännöt, yhteisiin pelisääntöihin sitoutumattomuus tai esimiehen toimintatavat.

Ristiriitatilanteissa tärkeää on nopea puuttuminen. Mitä pitempään hankalien asioiden käsittelyä viivytetään, sitä enemmän työyhteisön toimintatavat ja keskinäinen vuorovaikutus vääristyvät.

Ongelmatilanteissa kannattaa apua hakea oman seurakunnan työsuojeluorganisaatiosta ja
työterveyshuollosta, joilla on lakisääteinen velvoite huolehtia työsuojeluun liittyvistä asioista. Apua voi hakea myös tuomiokapitulista. Tuomiokapitulissa työyhteisöjen kanssa tehtävää työtä koordinoivat hiippakuntadekaani Marko Marttila ja hiippakuntasihteeri Ulla-Maija Harju. He auttavat löytämään tarkoituksenmukaista apua ongelmatilanteissa ja välittävät konsultatiivista apua.

Työelämä- ja kehittämispalvelujen osasto järjestää seurakuntien henkilöstölle ja luottamushenkilöille suunniteltuja tulevaisuustyöpajoja, joissa keskitytään pohtimaan yksittäisen seurakunnan tulevaisuudennäkymiä erilaisten mittareiden valossa (mm. väestökehitys ja talouden kehitys). Yhdessä mietitään erilaisia vaihtoehtoja, mihin suuntaan kannattaisi lähteä kulkemaan. Tulevaisuustyöpaja on luontevaa kytkeä osaksi seurakunnan strategiaprosessia. Lisätietoja antaa hiippakuntadekaani Marko Marttila.

Tämä on työskentely seurakunnille, jotka ovat kiinnostuneita jäsenkehityksestään ja jäsentensä taustoista ja odotuksista. Jäsentyöpaja sopii hyvin strategiaprosessin osaksi. Lisätietoja antaa hiippakuntadekaani Marko Marttila.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli edistää työyhteisöjen turvallisuutta yhteistyössä työsuojeluviranomaisen (AVI) ja työterveyshuollon kanssa.

Turvallinen seurakunta

Suositus epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäisevistä toimenpiteistä

Piispa kutsuu hiippakunnan kirkkoherrat kaksipäiväiseen kokoontumiseen, joka järjestetään vuosittain elokuun puolivälin jälkeen. Tapaamisessa käsitellään kirkon ja hiippakunnan ajankohtaisasioita. Joka toinen vuosi talous- ja hallintojohtajat ovat mukana kirkkoherrojen kokouksessa.

Hiippakunnan alueella työskentelevät seurakuntien talous- ja hallintojohtajat kokoontuvat kerran vuodessa käsittelemään ajankohtaisia aiheita. Lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani vastaavat kokouksen sisällöstä.

Diakonian ja kasvatuksen hiippakuntasihteerit tukevat työalajohtajien työtä ohjauksellisissa tapaamisissa.  Lisätietoja antavat diakonian hiippakuntasihteeri Ulla-Maija Harju ja kasvatuksen hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää.

Perehdytyksessä uutta työntekijää autetaan tutustumaan työhönsä, työyhteisöönsä ja työtovereihinsa. Perehdytys sisältää myös työpaikan toimintatapoihin, pelisääntöihin ja hallintoon tutustumista. Sen tavoitteena on auttaa uusi työntekijä osaksi työyhteisöä ja siirtää hiljaista tietoa organisaation sisällä.

Perehdyttämissuunnitelma

Mentorointi on kokeneen työntekijän ohjauksellista tukea uudelle työntekijälle tai uuteen työtehtävään siirtyjälle.  Tavoitteena on uuden työntekijän voimavarojen ja persoonallisten taitojen saaminen uuden työtehtävän käyttöön.

Hiippakunnassamme mentorointia järjestetään uusille diakoniatyöntekijöille, työalajohtajille ja kirkkoherroille. Mentoroinnista voi tarkemmin kysyä  hiippakuntasihteeri Ulla-Maija Harjulta.

Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan avulla tapahtuva oppimisprosessi, jonka tavoitteena on ohjattavan ammatillinen ja persoonallinen kasvu. Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä, työssä ja työyhteisössä syntyneitä tunteita sekä työrooleja.

Mitä työnohjaus on

Työnohjaukseen hakeutuminen

Työnohjauskäytännöt seurakunnille

• Enonkosken luostariyhteisö
• Hiippakunnan retriittitoiminta on keskittynyt Enonkosken luostariyhteisöön. Vuotta 2019 vietetään yhteisön toiminnan 25 vuotisjuhlan merkeissä.

Jokaisella hiippakuntamme työntekijällä on oikeus tehdä työtään fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa työympäristössä. Ensi sijassa työhyvinvoinnista seurakunnissa vastaavat seurakunnan johto yhteistyössä työsuojeluorganisaation ja työterveyden kanssa.

Kirkko on yhteisellä päätöksenteollaan halunnut tukea seurakuntia tässä tehtävässä antamalla suositussopimuksia ja ohjeistuksia.

Epäasiallinen käyttäytyminen ja häirintä

Seksuaalinen häirintä

Seksuaaliset häirintätapaukset hoidetaan seurakunnissa kuten häirintätapaukset yleensäkin, kts. suositussopimus epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä.

Hiippakunta on lisäksi nimennyt kaksi tukihenkilöä Mikkelin hiippakunnan seurakuntien työntekijöiden avuksi tilanteissa, joissa työntekijä on työssään kokenut seksuaalista häirintää.

Tukihenkilöt auttavat seksuaalista häirintää kokenutta käsittelemään kokemustaan ja tukevat häntä toimimaan tilanteissa, joissa asian esille ottaminen omatoimisesti on vaikeaa. Tavoitteena on, että häirintäasiat tulevat esille ja ne hoidetaan asianmukaisesti.
Tukihenkilöiden yhteystiedot:

Pirkko Varis, pirkko.varis@evl.fi
Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Ari Riuttaskorpi, ari.riuttaskorpi@evl.fi
Johtava sairaalapappi, Lappeenrannan seurakuntayhtymä