Kirkkoon töihin

Mikkelin hiippakuntaan kuuluu 36 seurakuntaa, jotka muodostavat neljä rovastikuntaa.

Hiippakunnan alue ulottuu Päijät-Hämeestä itärajalle ja Etelä-Karjalasta Suomenlahden rannikolle. Hiippakunnan alueella asuu vajaa 620 000 ihmistä. Alueen kaupungit ovat Lahti, Orimattila, Kotka, Kouvola, Heinola, Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki.

Hiippakunnan seurakunnat työllistävät noin 200 pappia. Erityisviroissa on lisäksi noin 50 pappia.

Mikkelin hiippakunnassa toimitetaan kolme yhteistä pappien ja diakonian viranhaltijoiden vihkimystä vuosittain. Ne järjestetään tammikuussa, toukokuussa ja lokakuussa.

Pappien työllisyystilanne on Mikkelin hiippakunnassa kohtalainen. Useita pappeja on jäänyt ja jää eläkkeelle lähivuosina. Lisäksi vuosittain tapahtuu papiston siirtymistä toisiin virkoihin joko omassa tai toisissa hiippakunnissa. Seurakuntien taloustilanne aiheuttaa sen, että välttämättä kaikkia vapautuvia virkoja ei täytetä. Teologian maistereille avautuu kuitenkin pappisvihkimyksen mahdollistavia työtilaisuuksia.

Viranhoidon keston osalta pappisvihkimyksen edellytyksenä on,
että vihittävä tulee saamaan vokaation täysipäiväiseen työhön vähintään kuuden kuukauden ajaksi tai osa-aikaiseen työhön vähintään vuoden ajaksi.

Papiksi vihittävä tarvitsee ensin kutsun papin virkaan. Tämän kutsun voi antaa esimerkiksi seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai jokin muu kristillinen yhteisö. Henkilö voidaan myös vihkiä papiksi, jos hän työskentelee teologian opettajana yliopistossa tai muussa korkeakoulussa, tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa ja täyttää kirkkojärjestyksessä asetetut ehdot. 

Jos kutsun antajana toimii lähetysjärjestö tai jokin muu kristillinen yhteisö, asia käsitellään sen tuomiokapitulin alueella, jossa järjestön tai yhdistyksen kotipaikka sijaitsee. Vihittävän tehtävän tulee olla joko vähintään kuusi kuukautta päätoimista työtä tai kaksitoista kuukautta osa-aikaista työtä alkaen vihkimyspäivämäärästä. Uskonnonopettajan virkaan vihittävällä täytyy olla riittävä määrä uskonnonopetusta. Jos vihkiminen tapahtuu muuhun kuin seurakunnan palvelukseen, tehtävien on oltava riittävän papillisia. Piispa ja tuomiokapituli arvioivat vihkimisen edellytykset. 

Vihkimystä hakevan maisterin kannattaa lähestyä piispaa kirjeitse hyvissä ajoin, mielellään puolta vuotta ennen valmistumista. Esittäytymiskirje lähetetään piispalle notaarin kautta.

Pappisvirkaan pyrkivää pyydetään lähettämään 2-3 –sivuinen vapaamuotoinen esittelykirje, jossa käsitellään seuraavia aiheita:

• lyhyt esittäytyminen 

• vokaatio (jos tämä on jo tiedossa) 

• oma pappiskutsumus ja jumalakuva 

• näkemys kirkosta, sen työstä ja pappisvirasta 

• pappislupauksen merkitys (KJ 7:5 §) 

Esittelykirjeen lähettämällä saa myös yhteystietonsa hiippakunnasta virkoja tiedustelleiden maisterien listalle. Kirjeen voi lähettää notaarille sähköpostin liitteenä.

Piispa haluaa tavata teologian maisterin esittelykirjeen lähettämisen jälkeen, yleensä siinä vaiheessa, kun seurakunnasta on tiedossa vokaatio. Jos maisteri matkustaa Mikkeliin tapaamaan piispaa, hänelle korvataan matkakustannukset.  Tapaamisessa keskustellaan muun muassa pappisvihkimyksen edellytyksistä ja soveltuvuudesta kyseessä olevaan virkaan. Notaari ottaa yhteyttä tapaamisen järjestämiseksi.

1. Yhteydenotto piispaan

Kirjallisesti (2-3 liuskaa, esittäytyminen, oma pappiskutsumus ja jumalakuva, näkemys kirkosta, sen työstä ja pappisvirasta, pappislupauksen merkitys sekä tiedot vokaatiosta). Esittäytymiskirjeen voi lähettää sähköpostitse notaarille.

Avoimista papinviroista voi kysyä notaarilta. Avoimet virat ja viransijaisuudet ovat nähtävillä KirkkoRekry- järjestelmän kautta kirkon rekrytointikanavissa.

2. Tapaaminen piispan kanssa

Notaari ottaa yhteyttä tapaamisen järjestämiseksi piispan kanssa.

3. Vokaatio
Vokaation voi saada seuraavilla tavoilla:

– tuomiokapituli tiedottaa avoimista pappisvihkimyksen mahdollistavista sijaisuuksista ja viroista KirkkoRekry -järjestelmässä.

Toimimalla annettujen ohjeiden mukaan:
· Vihkimystä tiedustelleiden tiedot lähetetään seurakuntaan, jossa on tullut avoimeksi viranhoitomääräyksellä täytettävä seurakuntapastorin virka tai viransijaisuus. Tietojen perusteella kirkkoherra voi siis ottaa yhteyttä ja kysellä kiinnostusta virkaan, jolloin kiinnostuksensa voi osoittaa seurakunnalle ja tuomiokapitulille. Tämä tapa on Mikkelin hiippakunnassa nykyään melko harvinainen.

4. Anomus tuomiokapitulille pääsystä pappistutkintoon ja pappisvihkimykseen

Piispainkokous on määrittänyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävän teologisen tutkinnon. Lisäksi piispainkokous on tehnyt päätöksen papiksi vihkimistä tai lehtorin oikeuksia hakevilta vaadittavista todistuksista.  

• Lyhyt anomus pappisvihkimykseen, ns. virkakirje, jossa on yhteystiedot ja lyhyt anomus. 
• Alkuperäiset teologian kandidaatin ja teologian maisterin tutkintotodistukset tai vastaavat ev.lut. kirkon pappisvirkaan kelpoistavan tutkinnon todistukset. (Kirkon säädöskokoelma nro 168). Mikäli tutkintotodistusta ei vielä ole, toimitetaan tässä vaiheessa opintosuoritusote. Tutkintotodistus tulee tällöin toimittaa ordinaatiovalmennukseen mennessä. 
• Todistus kielitaidosta, jos kielitaito ei näy tutkintotodistuksissa (kandidaatin ja maisterin tutkintotodistukset). 
• Todistus teologiharjoittelun työpsykologisesta soveltuvuustutkimuksesta (osallistumistodistus).  
• Todistus seurakunnan toimintaan osallistumisesta, piispainkokouksen päätös , ns. portfolio (vapaamuotoinen) ja ansioluettelo. 
• Lääkärinlausunto terveydentilasta virkaa varten (T-lomake), josta käy ilmi, että hakija on terveydeltään pappisvirkaan kykenevä. Lääkärinlausunnon voi hakea valitsemaltaan lääkäriltä. Lausunnon katsotaan olevan voimassa 12 kuukautta. Lääkärinlausunto toimitetaan ordinaatiovalmennukseen mennessä. 
• Rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote, mikäli papin virassa on pysyväisluontoisesti ja olennaisesti työtä lasten ja nuorten parissa. Otteen voi tilata oikeusrekisterikeskuksesta. Rikosrekisteriote annetaan vain henkilölle itselleen ja se on tarkoitettu ainoastaan esitettäväksi työnantajan nähtäväksi. Henkilö ei voi valtuuttaa työnantajaa tilaamaan otetta. Rikosrekisteriotetta tilattaessa tulee mainita viranhoitomääräys, johon on saanut vokaation ja johon otetta tarvitaan. Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun se esitetään tuomiokapitulille. Rikosrekisteriote esitetään alkuperäisenä. Rikosrekisteriote toimitetaan ordinaatiovalmennukseen mennessä. 

5. Ordinaatiovalmennus

Järjestelyistä vastaa notaari. Ohjelma tehtävineen lähetetään tutkintoon kutsutuille sähköpostitse. Tuomiokapituli vastaa kustannuksista ja järjestää majoituksen

6. Pappistutkinnon publiikki

Pappistutkinnon publiikki on vihkimyspäivänä tuomiokapitulin istunnon yhteydessä.

7. Pappisvihkimys

Vihkimyksen yhteydessä annetaan ensimmäinen viranhoitomääräys, joka tulee vihkimyksen jälkeen sähköpostitse.

Piispainkokouksen ohje virkapukeutumisesta

Toistaiseksi täytettävistä viroista ja yli puoli vuotta kestävistä sijaisuuksista ilmoitetaan pääsääntöisesti julkisesti (Kirkon avoimet työpaikat – evl.fi) ja duunitori.fi-sivustolla.

Ilmoittautumiset virkaan tehdään KirkkoRekry -järjestelmään tai lähetetään tuomiokapituliin. Kirkkolain (KL 6:11 §) mukaisesti seurakunnalta pyydetään lausunto virkaan ilmoittautuneista tuomiokapitulille, jonka jälkeen vihkimyksestä päättää piispa ja viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli. Seurakunnan antama lausunto on siis valmisteleva toimenpide tuomiokapitulin käsittelylle.

Tuomiokapituli kutsuu sopivaksi todetun maisterin ordinaatiovalmennukseen. Ordinaatioon valmistava kurssi pidetään 1-2 viikkoa ennen vihkimyspäivää. Mikkelin hiippakunnassa kurssin kesto on kolme päivää ja tuomiokapituli maksaa sen kustannukset sekä järjestää majoituksen.

Perehtyminen papin työhön uran alkuvaiheessa
Seurakunnassa tapahtuu perehdyttäminen käytännön työhön. Vastuu perehdyttämisen järjestämisestä on kirkkoherralla. Perehtymistä varten laaditaan perehdyttämissuunnitelma. Perehtymisen kesto on puolesta vuodesta yhteen vuoteen ja siitä laaditaan raportti. Perehtyminen lasketaan myös pastoraalitutkinnon osasuoritukseksi.

Hiippakunta tukee nuorta pappia
Mikkelin hiippakunnassa vihityt papit kutsutaan ensimmäisen vuoden aikana pastoraaliretriittiin, jonka ensimmäinen päivä käytetään keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Nuorten pappien ja teologian ylioppilaiden hiippakuntapäivillä pohditaan ammatilliseen kasvuun, ammatti-identiteettiin ja kutsumukseen liittyviä kysymyksiä. Myös omaehtoisten vertaisryhmien perustamiseen kannustetaan. Tästä vastaa jumalanpalveluselämän asiantuntija Eriikka Jankko.

Diakonian virkaan vihkimystä anotaan piispalta.

Hakemuslomakkeen (linkki alempana) oheen liitettäväksi pyydetään:

• Esittelykirje aiheella: Tieni diakonian virkaan Suomen ev.-lut. kirkossa. (2-3 sivua)
• kopio diakonian virkaan kelpoistavasta tutkinnosta
• virkatodistus, jossa on tieto kasteesta ja konfirmaatiosta
• seurakuntaharjoittelun sanallinen arviointi
• CV / kuvaus aiemmasta työkokemuksestasi

Lähetä lomake, esittelykirje ja liitteet 16.11.2025 mennessä Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin piispa Mari Parkkiselle mikkelin.piispa@evl.fi tai postitse Kirkkokatu 10, 50100 Mikkeli. Lisätietoja antaa diakonian asiantuntija Elina Ingman p. 050 470 2462.

Piispa kutsuu vihkimystä anoneet haastatteluun Mikkeliin. Haastattelun jälkeen piispa kutsuu yhteiseen ordinaatiovalmennukseen papiksi vihittävien kanssa. Valmennus kestää 3 päivää ja järjestetään 1-2 viikkoa ennen vihkimystä Mikkelissä.

Piispainkokouksen-suositus-diakonian-virkaan-vihkimisesta-24.10.2023

Hakemuslomake diakonian virkaan vihkimiseksi