Synodaalikokous 2022
Mikkelin hiippakunnan synodaalikokous 27.9.2022
Piispa kutsuu kirkkojärjestyksen mukaan hiippakuntansa papit ja lehtorit vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen.
Mikkelin hiippakunnan synodaalikokous on 27.9.2022. Ohjelma ja muut tarkemmat tiedot päivittyvät tälle sivulle. Kokouspäivän ohjelma toteutuu Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa aamun viikkomessua lukuunottamatta.
Lue piispan kutsu hiippakunnan papeille ja lehtoreille synodaalikokoukseen tästä linkistä.
Synodaalikokoukseen ilmoittautuminen on avautunut. Jokaisen kokoukseen saapuvan tulee ilmoittautua kokoukseen osoitteessa: https://www.lyyti.in/SynodaaliMikkelissa2022
Käy ilmoittautumassa mahdollisimman pian, mutta viimeistään 14.8.2022.
9:00 viikkomessu tuomiokirkossa
10:00 kirkkokahvit (Mikaelissa)
10.30 piispa avaa synodaalikokouksen
Lauri Kemppainen: Pelastus – Kuinka puhua pelastuksesta tilanteessa, jossa kristillinen yhtenäiskulttuuri kuihtuu silmissä?
12:00 lounas
13:30 työpajat
Päiväkahvi työskentelyjen lomassa
15:30 yhteinen työskentely
17:00 salaatti-illallinen
18:00 yhteenveto ja rukoushetki
Lauri Kemppainen,
on kainuulainen pappi, kirjailija, rap-artisti ja teologian tohtori.
Jungilainen terapeutti Adolf Guggenbühl-Craig on esittänyt, että inhimillinen halu voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Toisen päämääränä on hyvinvointi, toisen pelastus. Hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi fyysistä terveyttä, turvallisuutta, mielihyvää ja vaikutusvaltaa. Pelastuksen tähtäyspisteenä sen sijaan on vapautuminen: elämän merkityksen etsiminen moraalin, totuuden ja olemisen äärirajoilta.
Tässä valossa SDP:n taannoinen aluevaalislogan kiteyttää maallistuvan kulttuurin hallitsevan halun kuin muutamaa tavua vajaaksi jäänyt haiku: ”Hyvinvointi. Arvokkainta mitä meillä on.”
Mutta tietenkään maallistuminen ei ole koko totuus. Vaikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee, ja gallupien jumalausko kutistuu kohisten, herättävät erilaiset hengellisyyden muodot yhä kiinnostusta. Mutta etsitäänkö henkisyydestäkin lähinnä yksilökeskeistä hyvinvointia? Vai kyteekö kyselytutkimusten ja jäsentilastojen piirtämän pinnan alla sittenkin pelastuksen kaipuu, joka vain ei löydä tarttumapintaa perinteisestä kristillisestä julistuksesta?
Lähestyn synodaaliesitelmässäni yllä kuvattua jännitettä aatehistoriallisena ja teologisena kysymyksenä. Haluan olla henkilökohtainen ja tunnustuksellinen, haluan yhdistää aikalaisanalyysia ja ammoisista ajoista versonutta filosofiaa, haluan puhua nälkäisistä haamuista ja luoduista jumalista. Haluan pelastusta.
Ja kaikille puheen aikana nukahtaneille haluan tarjota Tofu Chili -annokset ravintola Kumarissa.
- Elämmekö viimeisiä aikoja – pelastus ilmestyskirjan näkökulmasta (Eero Junkkaala)
- Pelastuksen markkinat? Kuluttajuus uskonnonkaltaisena ilmiönä ympäristökriisin aikakaudella (Mikko Kurenlahti)
- Onko kirkon ulkopuolella pelastusta – jäsenkato, jäsenpito ja uushenkisyys (Sammeli Juntunen)
- Jumalanpalvelus – pelastava teko? Miten pelastus on esillä, kuka pelastaa ja mistä, onko osallistuminen pelastava teko? (Ann-Maarit Joenperä)
- ”Joskus ajaton kohtaa ajan, silloin Jlan aavistaa” – kohtaamisen jälkiä kärsimyksen äärellä (Sirkku Tukiainen ja Virpi Sipola)
- Kasteen ja kasvatuksen pelastavat lahjat (Eriikka Jankko)
- Rukous, ristiriidat ja armo – Henkisesti ja hengellisesti hyvinvoiva pappi (Juha Tanska)
Eero Junkkaala
Olen helsinkiläinen pappi ja teologian tohtori. Vaikka olen jo jonkin aikaa ollut vapaa työantajan valjaista, kuljen edelleen seurakunnissa opetustehtävissä. Johdan myös Raamatunopetusakatemiaa, jossa rohkaistaan pappeja paneutumaan Raamatun opettamiseen seurakunnassa.
Työpajassa pohditaan eskatologisia kysymyksiä sekä ajan ilmiöiden että Ilmestyskirjan valossa. Liikkeellä on paljon epäraitista lopun aikaan liittyvää opetusta, mutta voiko siitä opettaa raittiisti? Ovatko ilmastonmuutos ja pandemia lopun ajan merkkejä? Jos kaikki on Jumalan hallinnassa, onko meidän toimillamme mitään merkitystä? Mitä pitäisi ajatella paruusiasta? Mm. näitä mietitään yhdessä.
Mikko Kurenlahti
Olen kestävän tulevaisuuden kysymyksiin erikoistunut uskontotieteilijä, tietokirjailija ja radiotoimittaja.
Työpajassa pohditaan kuluttajuuden merkitystä uskonnonkaltaisena ilmiönä ympäristökriisin aikakaudella. Laaja-alaisten planetaaristen haasteiden keskellä kulutuskeskeiset elämäntavat nimetään usein maailmankatsomukselliseksi haasteeksi, mutta mitä väite oikeastaan tarkoittaa? Onko kuluttajuudessa elämänmuotona kyse materialismin, yksilökeskeisyyden ja merkityksettömyyden kasvusta – vai päinvastoin, jostain aivan muusta? Tarjoaako myös kulutuskulttuuri nykyihmiselle omanlaistaan tietä pelastukseen?
Sammeli Juntunen
Ann-Maarit Joenperä
Sirkku Tukiainen
Toimin sielunhoidon kouluttajana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Ihmisen ymmärtämistä ja kohtaamisen taitoa olen opiskellut sairaalapapin, työnohjaajan ja psykoterapeutin tehtävissä. Kun ihminen haluaa jakaa kirkon työntekijän kanssa elämänsä tärkeitä teemoja, ollaan työn ytimessä ja pyhällä maalla.
Virpi Sipola
Työskentelen sielunhoidon johtavana asiantuntijana Kirkon diakonia ja yhteiskunta -yksikössä. Elämän merkityksellisyyden kokemukseen, eksistenssiin ja spiritualiteettiin liittyviä asioita saan olla tutkimassa ja oppimassa sairaalapappien ja terveydenhuollon henkilökunnan kouluttajana ja työnohjaajana. Pyhällä maalla liikuttaessa riisutaan kengät. Pyhällä maalla Jumala puhuu ja kuulee.
Työpajassa tarkastellaan kärsivän ihmisen kohtaamista sielunhoidollisessa kontekstissa. Pohdimme ihmisen tarinan vastaanottamista, toivoa, lohdutusta ja merkityksen muodostamista. Millaisia Pyhän kosketuksia kärsimyksen keskellä voi löytyä, mikä kannattelee toivoa?
Eriikka Jankko
Olen jumalanpalveluselämän ja yhteiskunnallisen työn hiippakuntasihteeri, TT, pastori Eriikka Jankko Mikkelistä. Väitöskirjassani Lapsi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tutkin lapsikäsitteistön käyttöä Raamatussa, Tunnustuskirjoissa sekä kirkon liturgisissa ja juridisissa teksteissä.
Työpajassa tarjoan keskustelun johdannoksi tutkimuslöytöjä lapsista ja lasten kaltaisuudesta kirkon tunnustusta ohjaavissa teksteissä ja peilaan niiden valossa kasteen, kasvatuksen ja pelastuksen ydintä. Kanavassa pohdimme keinoja, miten kirkon parhaimmat lahjat voitaisiin pitää esillä kutsuvasti. Mitä jos kirkon viesti kasteen, kasvatuksen ja pelastuksen lahjoista näkyisi omaksuttavien sisältöjen rinnalla yhä vahvemmin suhdetasolla jumala-, ihmis- ja luontosuhteissa?
Juha Tanska
Synodaalikokoukseen järjestetään rovastikunnista ja seurakunnista yhteiskuljetuksia.
Etelä-Karjalan rovastikunnan yhteiskuljetus
Seurakunnat kokoavat ilmoittautujien tiedot. Seurakunnista tiedot toimitetaan Sammonlahden seurakuntatoimistoon seurakuntasihteeri Tiina Hietasaralle.
Lisätietoa kuljetuksista tulee tänne myöhemmin.
Varsinaisen kokouspäivän lisäksi lääninrovastien johdolla rovastikunnat järjestävät pappien rovastikunnallisia tapaamisia eri kokoonpanoilla. Lääninrovastit kutsuvat pappeja näihin tapaamisiin.