Piispantarkastus Mikkelin hiippakunnassa

Yhteistä asioiden tarkastelua

Piispan tulee säännöllisin väliajoin toimittaa tarkastuksia hiippakuntansa seurakunnissa. Mikkelin hiippakunnassa piispantarkastuksen painopisteenä on yhteinen asioiden tarkastelu, vaikka siihen sisältyykin jonkin verran tarkastusta sanan varsinaisessa mielessä.

Piispantarkastuksessa katsotaan menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Lähtökohtana on seurakunnan elämän tukeminen ja kehittäminen. Kysymyksenasetteluna on: miten turvataan ja vahvistetaan seurakunnan elämää tällä paikkakunnalla.

Tarkastuksessa keskitytään joihinkin keskeisiin teemoihin, jotka sovitaan seurakunnan kanssa. Näin piispantarkastusta on mahdollista hyödyntää myös erilaisiin seurakunnan kehittämishankkeisiin ja projekteihin.

Piispantarkastuksen tarkoituksena on tukea johtajuutta seurakunnassa. Myös luottamushenkilöitä kuullaan aiempaa enemmän. Seurakunnasta ei tarvitse enää lähettää tilastotietoja tuomiokapituliin, vaan tuomiokapituli poimii ne kirkon tilastoista.

Piispantarkastuksen kesto on noin puoli vuotta. Tarkastukseen liittyvät hankkeet tai projektit (esim. tulevaisuustyöpaja, strategiatyöskentely, työhyvinvoinnin edistäminen) voivat jatkua pidempäänkin.

Piispantarkastuksen pöytäkirja koostuu tuomiokapitulin eri työntekijöiden pitämien neuvottelujen raporteista ja muistioista sekä piispan yhteenvetoarvioinnista toimenpide-ehdotuksineen tai määräyksineen. Pöytäkirja on vietävä kirkkoneuvoston käsiteltäväksi.

Säädökset

Piispantarkastusta säätelevät seuraavat kirkkojärjestyksen kohdat:

KJ 18:4

Piispan tulee säännöllisin väliajoin toimittaa tarkastuksia hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastuksen ajan, laajuuden ja ohjelman määrää piispa neuvoteltuaan seurakunnan kirkkoherran kanssa. Piispaa avustavat tarkastuksessa hänen kutsumansa tuomiokapitulin jäsen sekä lääninrovasti. Piispa voi määrätä tuomiorovastin, pappisasessorin tai lääninrovastin toimittamaan tarkastuksen.

KJ 18:5

Piispantarkastuksen yhteydessä toimitettavassa hallinnon ja talouden tarkastuksessa tarkastetaan seurakunnan kirkonkirjat, arkisto, hallinto, omaisuus ja taloudenhoito sekä seurakunnan hallussa olevat rahastot. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa erikseen ja piispa voi määrätä sen toimittajaksi myös lakimiesasessorin sekä käyttää tarkastuksessa apuna asiantuntijoita. Se voidaan pitää myös seurakunnan toimielimen, viranhaltijan tai luottamushenkilön toiminnan osalta erikseen.

Kirkkohallitus antaa hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia tarkempia ohjeita. (8.5.2015/1606)

KJ 18:7

Kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston on ryhdyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin tarkastuspöytäkirja antaa aihetta.

KJ 18:8

Seurakuntayhtymässä pidettävässä piispantarkastuksessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä seurakunnan tarkastuksesta on määrätty.

Rakenne

Piispantarkastusseminaari

Piispantarkastus alkaa piispantarkastusseminaarilla. Seminaariin osallistuvat edeltävän puolen vuoden aikana tarkastettujen seurakuntien johtavat viranhaltijat sekä tulevan puolen vuoden aikana tarkastettavien seurakuntien johtavat viranhaltijat. Seminaarin muista mahdollisista osallistujista voidaan sopia erikseen. Seminaarissa käydään keskustelua seurakuntien keskeisistä kysymyksistä.

Seminaarin jälkeen seurakunnat valmistelevat yhdessä tuomiokapitulin (piispan erityisavustaja) kanssa ohjelman piispan päiville. Seurakuntien tulee myös toimittaa työntekijöiden ja luottamushenkilöiden (kirkko-/seurakuntaneuvosto ja kirkkovaltuusto) sähköpostiosoitteet tuomiokapituliin tehtäviä kyselyjä varten.

Lakimiesasessorin tarkastus

Tuomiokapitulin lakimiesasessori hoitaa KJ 18:5 mukaisen tarkastuksen huomioiden tarkastuksen erityiset painopisteet ja antaa siitä raportin piispalle. Raportti liitetään piispantarkastuksen pöytäkirjaan.

Tätä tarkastusta varten lakimiesasessori pyytää tarvitsemansa asiakirjat seurakunnasta. Hän sopii myös ajankohdan tarkastusta varten.

Pappisasessorin ja lääninrovastin tarkastukset

Tuomiokapitulin toinen pappisasessori ja lääninrovasti hoitavat tarkastuksen heille määrätyiltä erityisalueilta.

Tällä hetkellä lääninrovastin erityisalueena ovat saavutettavuus ja esteettömyys sekä vapaaehtoistyö ja -toiminta. Pappisasessori keskittyy tarkastuksessaan henkilöstön työhyvinvointiin ja seurakunnan viestintään.

Sekä pappisasessori että lääninrovasti antavat erityisalueidensa tarkastuksesta raportin piispalle. Raportti liitetään piispantarkastuksen pöytäkirjaan.

Kyselyt ja keskustelut

Tuomiokapituli lähettää piispantarkastuksen yhteydessä luottamushenkilöille oman kyselyn. Tässä kyselyssä kartoitetaan luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuuden huolista seurakunnassa sekä luottamushenkilöiden kokemista muutostarpeista, jotta seurakunta palvelisi seurakuntalaisia entistä paremmin muuttuvassa maailmassa.

Työyhteisön osalta kiinnitetään huomiota erityisesti työhyvinvointiin ja tästä aihepiiristä tuomiokapituli tekee työhyvinvointikartoituksen etukäteen.

Sekä luottamushenkilökyselyn että työhyvinvointikartoituksen tulokset ovat piispan käytettävissä ennen piispan vierailupäivää seurakunnassa.

Piispantarkastukseen kuuluu myös piispan ja kirkkoherran välinen keskustelu. Tämä voidaan järjestää osana piispan päivää tai ennen sitä.

Piispantarkastuksen päivät seurakunnassa

Piispan päivä

Varsinainen piispan päivä järjestetään seurakunnassa yleensä torstaipäivänä.  Sen ohjelma sovitaan seurakunnan kanssa ja sisältö vaihtelee jonkin verran.

Päivän vakio-osina ovat työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten (esimerkiksi kirkkoilta tai viikkomessu) tapaaminen. Työntekijöiden tapaamisessa käydään läpi työyhteisön työhyvinvointikyselyn tulokset. Tähän voi liittyä myös yhteinen työskentely. Luottamushenkilöiden tapaamisessa käydään läpi luottamushenkilökyselyn tulokset.

Päivään liitetään myös kunnan tai kaupungin edustajien tapaaminen. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa tärkeää yhteistyötä.

Lisäksi päivään on hyvä liittää vierailu yrityksessä tai yhteisössä, joka tukee ja vahvistaa seurakunnan omaa verkostoitumista. Kohde voi olla esimerkiksi paikallinen yritys tai yhteisö.

Piispantarkastuksen viestintään on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Päivään liitetään myös tapaaminen tiedotusvälineiden kanssa tai vierailu paikallisen lehden toimitukseen.

Piispantarkastuksen juhlapäivä

Piispantarkastuksen juhlapäivä on sunnuntai. Päivä alkaa piispanmessulla. Tähän päivään on mahdollista liittää myös kirkon tai seurakunnan juhlapäivä, jos se ajallisesti tai paikallisesti sopii tähän yhteyteen.

Päivä muistuttaa siitä, että paikallisseurakunta kuuluu laajempaan kokonaisuuteen. Se on osa Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa. Yksittäinen seurakunta ei ole irrallinen saareke kirkossa vaan elimellinen osa hiippakuntaa.

Piispantarkastuksen juhlapäivään on luontevaa liittää koko seurakunnan juhla. Näitä tilanteita on toteutettu esimerkiksi kirkkokahveina tai (lähetys)lounaana. Tilaisuuteen voi liittää ohjelmaa, kuten piispan haastattelutunti, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden muistaminen tai juhlahetki tietyn teeman ympärille.

Piispantarkastusseminaari

Piispantarkastus päättyy jälleen piispantarkastusseminaariin. Tässä seminaarissa arvioidaan tarkastuksen havaintoja ja itse tarkastusta sekä saatetaan näillä kokemuksilla jälleen uudet seurakunnat piispantarkastukseensa.

Lisätietoja piispantarkastuksesta antaa piispan erityisavustaja.