Armenia (arm. Hajastan) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki, Georgia, Azerbaidžan sekä Iran. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon. Hallintomuodoltaan Armenia on parlamentaarinen tasavalta.
Maan noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut valtauskonto jo ennen Rooman keisarin kääntymystä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin keskiajalla, mutta joutui Osmanien valtakunnan ja sitten Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaihetta leimasi armenialaisten joukkosurma 1800-luvun lopulla ja vuosien 1915–1917 kansanmurha, jossa kuoli arviolta1,5 miljoonaa armenialaista. Armenia itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.
Armenian apostolinen kirkko
Armeniasta tuli kuningas Tiridates III:n johdolla ensimmäinen kristitty valtio 300-luvun alussa. Perimätiedon mukaan kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä ensimmäisellä vuosisadalla. Armenian apostolisen kirkon perustamisvuotena pidetään vuotta 301. Armenia on maailman vanhin kristitty valtio.
Kirkon varsinaisena perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa (k. 325). Kirkosta tuli 300-luvulla valtionkirkko, ja omakielisen Raamatun se sai seuraavalla vuosisadalla.
Osmanien valtakunnassa Armenian kirkko tunnustettiin vuonna 1461 itsenäiseksi. Neuvostoaikana valtaosa Armenian kirkollisista pakkolunastettiin ja se vaikeutti suuresti Armenian apostolisen kirkon toimintaa. Armenian apostolinen kirkko on Armenian perustuslain mukaan valtionkirkko. Se kuuluu ns. orientaalisiin kirkkoihin. Kirkon toiminta on levinnyt armenialaisten siirtolaisten mukana muualle Lähi-itään ja myöhemmin muille mantereille, ja sillä on hiippakuntia useammalla mantereella. Suomen armenialaiset kuuluvat Armenian Apostolisen kirkon Baltian hiippakuntaan, jota johtaa piispa Vardan.
Armenian apostolista kirkkoa johtaa Armenian Vagharšapatista käsin koko Armenian korkein patriarkka ja katolikos Karekin II.
Kirkon jumalanpalveluskäytännöllä on yhteyksiä enemmän läntiseen kirkkoon kuin ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkomusiikkina on armenialainen laulumusiikki.
Kirkoissa on urut. Kirkko noudattaa läntistä gregoriaanista kalenteria mutta viettää joulua loppiaisena 6. tammikuuta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Armenian apostolisen kirkon väliset suhteet ovat alkaneet pian Neuvostoliiton hajoamisen ja Armenian Apostolisen kirkon toiminnan uudelleen käynnistämisen jälkeen 1990-luvun alussa. Yhteyksien taustalla oli katolikos Karekin I:n ja arkkipiispa John Vikströmin ystävystyminen Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa. Yhteyksiä on tämän jälkeen ylläpidetty sekä kirkon johtajien tasolla että Mikkelin hiippakunnan toimesta.
Kirkkojemme yhteyksien kehittämiseksi on suunnitteilla dekaanimme Marko Marttilan luentovierailu Sevanin pappisseminaarissa. Jos seurakuntaasi kiinnostaa Armenian Apostolinen kirkko, ja mahdollisesti ystävyysseurakuntatoiminta, pyydän olemaan yhteydessä.
Timo Rosqvist
Lähetyksen ja kansainvälisen työn asiantuntija