Uusi eduskunta on juuri järjestäytynyt ja hallitusneuvottelut alkavat päästä käyntiin. Vanha eduskunta ehti aivan viime töikseen käsitellä ja hyväksyä kirkkolainsäädännön uudistuspaketin. Tasavallan presidentti vahvisti lait 14.4.2023 ja ne tulevat voimaan 1.7.2023. Mistä tässä paketissa on oikein kyse?
Kun ajattelen seurakuntia, jotka uusia säädöksiä tulevat käyttämään ja soveltamaan, ensimmäiseksi tekee mieli sanoa, että valtaosa sisällöstä on säilynyt ennallaan. Kirkkolaissa ja -järjestyksessä lukujen määrä, otsikointi ja järjestys ovat muuttuneet. Myös pykälien otsikoinnit, paikat ja sisällöt ovat vaihtuneet. Ja lisäksi suurin osa entisestä kirkkolain luvusta 6 (Henkilöstö) on siirretty uuteen lakiin evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta. Mutta tästä kaikesta huolimatta siis: suurin osa sisällöstä on pysynyt ennallaan. Ottaa varmasti aikansa, että uusista säädöksistä oppii löytämään tutut asiat ja niiden uudet pykälät. Mutta siellä ne ovat – varmassa tallessa.
Toki jotakin uuttakin tulee. Seurakunnan asema päätöksentekijänä vahvistuu, kun alistusmenettelyistä luovutaan. Tämä korostaa seurakunnan itsenäisyyttä, yksinkertaistaa käsittelyä ja varmaan jonkin verran nopeuttaa päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa. Samalla se myös korostaa seurakunnan vastuuta ja asettaa vaatimuksia asioiden hyvälle valmistelulle ja päätöksenteon tarkkuudelle.
Tarpeet seurakuntakentän rakennemuutoksille eivät nykyistä jäsen- ja talouskehitystä ajatellen ole loppuneet. Seurakuntajaon muuttamista koskevat pykälät ja etenkin uusi säännös seurakuntajaon muuttamisen edellytyksistä pyrkivät selkeyttämään ja jäsentämään asiaa aiempaa paremmin. Uudessa kirkkolaissa seurakunnille tulee nykyistä merkittävästi laajempi valta järjestää seurakunnan osa-aluehallinto sellaisella itse haluamallaan tavalla, joka palvelee paikallisia olosuhteita ja tarpeita. Tämä voi antaa uusia välineitä myös rakennemuutosten selvittelyyn ja toteuttamiseen.
Uuden kirkkolain myötä seurakuntiin tulee käyttöön hallintosääntö. Siihen kootaan yhteen kaikkia toimielimiä koskevat säännöt ja sillä korvataan toimielinkohtaiset työjärjestykset, ohjesäännöt ja johtosäännöt. Tämä tulee aiheuttamaan seurakuntien ja yhtymien hallinnossa työtä. Tältä osin uudessa laissa on kuitenkin kuuden kuukauden siirtymäsäännös ja siksi ensi syksy voidaan toimia vielä toimielinten nykyisillä säännöillä. Mutta vuoden 2024 alkuun mennessä hallintosääntö tulee saada valmiiksi. Kirkkohallitus valmistelee seurakuntien käyttöön mallisäännön, joka varmasti helpottaa uuden hallintosäännön kokoamista seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä.
Merkittävä periaatteellinen muutos on myös, että kirkkolakiin tulee oma pykälä seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tämä merkitsee seurakunnalle velvoitetta aktiivisiin toimiin monipuolisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien luomiseen ja niistä viestimiseen. Seurakunnalla olisi niiden myötä esimerkiksi mahdollisuus selvittää jäsentensä mielipiteitä erilaisissa vireillä olevissa asioissa.
Tässä joitakin muutoksia uudesta säädännöstä. Tuomiokapituli järjestää vielä keväällä pari koulutustilaisuutta uudesta kirkkolaista. Kirkkohallitus työstää monenlaista materiaalia seurakuntien tueksi, jotta uusien lakien kanssa päästään sinuiksi ja toimimaan jouhevasti. Syksyn mittaan uusiin säädöksiin palataan eri yhteyksissä useampia kertoja, kunnes ne alkavat tulla käytössä tutuiksi ja niiden kanssa opitaan pärjäämään. Voisi ennustaa, että näillä nyt uusituilla säädöksillä toimitaan tästä eteenpäin ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Mahdollisesti pidempäänkin.