Olen työskennellyt täällä kapitulissa keväästä 2004 lukien talous- ja it-asioiden parissa. Nykyisin tehtäviini kuuluu myös asiakirjahallinto. Tänä aikana laitteet ja ohjelmistot ovat kehittyneet huimasti. Pönttökone on vaihtunut kannettavaan tietokoneeseen ja lankapuhelin älykännykkään. Tiedot ovat siirtyneet kirjaston nurkassa olleelta palvelimelta pilveen. Paperisista laskuista on siirrytty verkkolaskuihin ja paperiarkisto on vaihtunut sähköiseen arkistoon. Kirjeet ja erilaiset tiedotteet on korvattu sähköpostiviesteillä, nettisivuilla ja erilaisilla some-kanavilla, kuten WhatsApp ja Facebook.
Uusien laitteiden, käyttöjärjestelmien, erilaisten sovellusten ja ohjelmistojen käyttö sekä käytön oppiminen ja opastus työkavereille ovat toisinaan olleet haastavia, mutta tuoneet myös vaihtelua toimistotyön rutiineihin.
Suomeen tullut koronapandemia sai aikaan melkoisen digiloikan työpaikoilla varsinkin meillä julkishallinnossa työskentelevien parissa. Mekin täällä kapitulissa siirryimme ns. yhdessä yössä kotitoimistolle etätöihin, sähköisiin Teams-kokouksiin ja koulutuksiin. Etätyön mahdollisti tietoliikenneyhteyksien ja ohjelmistojen sekä laitteistojen kehitys nykytasolle. Mikäli pandemia olisi iskenyt tänne vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta aikaisemmin, ei etätyö nykyisessä laajuudessaan olisi ollut mitenkään mahdollista.
Tietotekniikan kehitys on tuonut mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös erilaisia uhkia. Jo kannettavaan tietokoneeseen tullut pieni toimintahäiriö tai tietoliikenneyhteyksien pätkiminen hankaloittaa työtäni puhumattakaan pidemmistä tietoliikenneyhteysongelmista tai vaikkapa sähkökatkoista. Tuntuu, että sitä on aivan ”kädetön” ilman toimivaa kannettavaa. Huomaan myös toisinaan miettiväni, ovatko tiedot/sovellukset turvassa pilvipalvelimella. Enhän tiedä, missä konesali ja palvelimet sijaitsevat. Tiedän, että palvelimella olevat tilit on suojattu vahvoilla sanasanoilla ja kaksivaiheisella tunnistautumisella. Näin ollen todennäköisin uhka lienee kuitenkin palvelimen laitevika tai mahdolliset virhetilanteet ohjelmistojen päivityksen yhteydessä.
Tämän lisäksi sähköpostiin ja kännykkään tulee useinkin erilaisia kalasteluviestejä ja huijausyrityksiä mm. laskujen ja tietopyyntöjen muodossa. Kuluvan vuoden aikana vieraan valtion taholta tapahtuvat palvelunestohyökkäykset yritysten ja valtionhallinon palveluihin ovat myös lisääntyneet, emmekä mekään liene näiltä turvassa. Joten entistä tarkempana saa ja pitää olla. Näistä kyberhyökkäyksistä ajantasaista tietoa saa mm. kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta www.kyberturvallisuuskeskus.fi/ajankohtaista/kybersaa.
Talvella 2023 työskentelyä saattavat hankaloittaa energiansäästön tarpeesta johtuvat sähkökatkokset. Niinpä kannettava ja kännykkä kannattaakin muistaa ladata säännöllisesti ja varautua näihin sähkökatkoksiin tarpeen mukaan erilaisilla varavirtalähteillä.
Kaiken kaikkiaan tietotekniikan kehitys on monella tapaa tuonut tehokkuuden lisäksi myös helppoutta ja joustavuutta nykyisiin työtehtäviini. Niinpä jäänkin avoimin mielin seuramaan tietotekniikan uusia tuulia.