
Päätöksenteko ja ohjeet
Tuomiokapitulin istunnot
Tuomiokapituli on vanha suomennos latinan kielen sanoista domus capitulum. Sanatarkasti se tarkoittaa lukukappaleen taloa. Tuomiokapitulin istunnot aloitetaan aina raamatunluvulla ja näin liitytään vanhaan perinteeseen, josta koko tuomiokapituli on saanut nimensä. Tuomiokapituli kokoontuu yleensä tiistaisin noin kolmen viikon välein.
Istuntopäivät
Istunnot ovat pääsääntöisin tiistaisin (poikkeukset mainittu erikseen)
Vuoden 2025 istuntopäivät
12.8., 26.8., ma 8.9., to 9.10., 28.10., 25.11., 16.12.
Pappisvihkimykset ja diakonian virkaan vihkimys 26.10.2025.
Vuoden 2026 istuntopäivät
13.1., 3.2., 17.2., 17.3., 14.4., 12.5., ke 3.6., 16.6., 11.8., 8.9., 6.10., 27.10., 18.11., ke 9.12.2026
Pappis- ja diakonian virkaan vihkimyspäivät: 25.1., 24.5. ja 1.11.
Piispa Mari Parkkinen, puheenjohtaja
Tuomiorovasti Arja Huuskonen, varapuheenjohtaja
Lakimiesasessori Jyri Klemola, 1.9.2025 alkaen Riikka Ryökäs
Hiippakuntadekaani Marko Marttila
Pappisasessori, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityisalojen johtaja Lassi Suihkonen
Pappisasessori, Keski-Lahden seurakunnan kappalainen, rovasti Anna-Mari Kopo
Maallikkojäsen apulaisrehtori Elina Lehtomäki, Anjalankoski
Läsnäolo- ja puheoikeudella hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Petri Pekonen, Mikkeli
Notaari Leena Fritius, sihteeri

Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Se valitsee tuomiokapitulin maallikkojäsenen sekä vahvistaa tuomiokapitulin tilinpäätöksen ja hyväksyy toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman. Hiippakuntavaltuusto voi tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.
Hiippakuntavaltuuston jäsenten ja seurakuntien aloitteet kirkolliskokoukselle on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
Vuoden 2025 kokouspäivät ovat 19.2., 12.6. ja 25.9.2025
Pappisasessorin vaali 17.9.2025
Pappisasessori Anna-Mari Kopolle myönnettiin ero pappisasessorin virasta 1.11.2025 lukien ja määrättiin pappisasessorin vaali pidettäväksi 17.9.2025.
Vaalikelpoisia pappisasessoriksi ovat (aakkosjärjestyksessä):
Ruokolahden seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana
Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra, TT Sammeli Juntunen
- Pyydän, että ette äänestä minua. Piispainkokouksen ohjeistus ei ehkä eksplisiittisesti annan lupaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, mutta on tarkoituksellisesti epäselvä ja antaa ymmärtää, että lupa olisi nyt olemassa. Näen piispojen toiminnassa tahallista erittäin huonoa hallintoa ja sellaisen hyväksymistä, enkä siksi halua olla nyt mukana.
Kouvolan seurakunnan III kappalainen, TT Saara-Maria Jurva
- Tällä hetkellä elämäntilanteeni on sellainen, että olen virkavapaalla Kouvolan seurakunnan kappalaisen virasta 30.9.2026 asti, koska työskentelen Helsingissä Malmin seurakunnassa messuyhteisöprojektissa. Siksi toivon, ettei minua äänestetä tällä kertaa pappisasessorin vaalissa.
Kouvolan seurakunnan IV kappalainen, TT Lasse Karppela
Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtola:
- En ole käytettävissä asessorin vaalissa.
Kouvolan seurakunnan II kappalainen Kaija-Liisa Lindberg:
- Retriitinohjaaja ja Kouvolan seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmän puheenjohtaja. En ole käytettävissä asessorin vaalissa.
Salpausselän seurakunnan kappalainen, TT Pekka Särkiö:
- Salpausselän kappalainen, teologian tohtori, dosentti
- Olen kokenut seurakuntapappi ja toiminut Tampereella 6 vuotta asessorina.
- Haluan Mikkelin hiippakunnan pappisasessorina tukea ja edistää seurakuntien perustehtävää, kirkon sanomaa Jeesuksen tuomasta armosta ja pelastuksesta.
- Minulla on kokemusta kirkon hallinnosta kaikilta sen tasoilta, kirkkoherrana, asessorina, piispainkokouksesta ja kirkolliskokouksesta.
- Olen syvällinen teologi. Raamattu on minulle rakas.
- Olen tasapuolinen, yhteistyökykyinen, uuttera sillanrakentaja.
- Olen toiminut pappina 36 vuotta, enimmän ajan Lahdessa, josta kirkkoherrana Keski-Lahdessa (2001–2012, 2024) sekä vs. kirkkoherrana Kangasniemellä ja Iitissä. Minulla on vahva kutsumus kirkon työhön. Vahvuuksiani ovat kirkon työn laaja tuntemus, kyky tulla ihmisten kanssa toimeen, hallinnon osaaminen, työyhteisön johtaminen, viestinnän ja vuorovaikutuksen taidot sekä verkostoi-tuminen. Sijoitun kirkollisesti keskikenttään. Kirkossa on edistettävä yhteyttä ja varottava polarisaatiota. Olen yhteistyökykyinen ja tulen toimeen myös toisin ajattelevien kanssa. Olen uudistuskykyinen ja utelias. Hahmotan hyvin kokonaisuuksia. Olen energinen, aikaansaava ja tartun asioihin. Olen maltillinen, tasapuolinen ja kuunteleva.
- Haluan edistää evankeliumia Jumalan armosta ja kristillistä rakkautta seurakuntien työn kautta. Hiippakunnan tuomiokapituli toimii seurakuntien ja työyhteisöjen tukena kirkon perustehtävän mahdollistamisessa. Pappisasessorit edustavat tuomiokapitulissa hiippakunnan eri alueita ja seurakuntia, myös Päijät-Hämettä. Seurakunnan työtä suunnataan muuttuvassa ajassa niin, että nojaudutaan perinteeseen, mutta löydetään uusia työtapoja arvostaen seurakuntalaisten osaamista. Haasteista selvitään yhdessä palvelemalla seurakuntalaisia ja keskittämällä voimavarat kirkon työssä olennaiseen.
- Suomen Puolustusvoimien kenttäpiispana toimin 2012–2023. Lisäksi olen ollut Piispainkokouksen jäsen 16 vuotta, Kirkolliskokouksen jäsen 12 vuotta ja Suomen Pipliaseuran puheenjohtaja 14 vuotta. Olen toiminut lukuisissa Piispainkokouksen ja Kirkkohallituksen työryhmissä.
- Väittelin teologian tohtoriksi 1994 ja olen ollut dosenttina vuodesta 1999. Tutkimukseni ovat käsitelleet lähinnä kuningas Salomoa. Olen toiminut eksegetiikan tuntiopettajana, assistenttina ja Akatemian tutkijana.
Launeen seurakunnan kappalainen, TT Riitta Särkiö
- Pappisasessorin tehtävä on minusta tosi mielenkiintoinen ja avartava. Se on näköalapaikka koko hiippakuntaan ja mahdollisuus tuoda tuomikapitulin hallintoon seurakunnan ääntä. Näin koin, kun olin kaksi kautta pappisasessorina Tampereen hiippakunnassa. Nyt en enää ole vaalissa käytettävissä.
Joutjärven seurakunnan kirkkoherra Hannes Wallin
-
Kohteliaasti toivon, että ette äänestä minua tulevissa asessorin vaaleissa.Piispainkokouksen antama ohjeistus koskien avioliittoa ei mielestäni perustu kirkolliskokouksen päätökseen asiasta. Näen kirkon päätöksenteossa selkeää ristiriitaa, enkä siksi halua olla nyt mukana.

Kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet
Valitut papit kirkolliskokoukseen 2024-2028:
Kinnunen, Anna, Avoin kirkko
Juntunen, Sammeli, Kirkon rakentajat
Lehtinen, Mirva, Avoin kirkko
Särkiö, Pekka, Kirkon rakentajat
Valitut maallikot kirkolliskokoukseen:
Vänskä, Vuokko, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Kuisma, Minni, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Simolin, Kari, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Tamski, Minttu, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Tella, Airi, Rakennamme yhteistä kirkkoa
Kuronen, Marja, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Raikaslehto, Henna Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Valitut papit hiippakuntavaltuustoon:
Kinnunen, Anna, Avoin kirkko
Hämäläinen, Miika, Kirkon rakentajat
Hienonen, Laura, Avoin kirkko
Reetta Kalteenmäki, Avoin kirkko
Jurva, Saara-Maria, Kirkon rakentajat
Keijonen, Hanne, Avoin kirkko
Hanhikorpi, Ruut, Avoin kirkko
Valitut maallikot hiippakuntavaltuustoon:
Lehtomäki, Elina, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki, tuomiokapitulin maallikkojäsen
Kuisma, Minni, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Vänskä, Vuokko, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Pekonen, Petri, Rakennamme yhteistä kirkkoa, puheenjohtaja
Natunen, Salla, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Hartikka, Yrjö, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Tamski, Minttu, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Kähkönen, Esa, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Talja, Martti, Rakennamme yhteistä kirkkoa
Kotiaho, Pekka, tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Karjalainen, Urpo, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Saaristo, Lilla, Tulkaa kaikki – Mikkelin hiippakunta
Simolin, Kari, Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki
Karhu, Anu, Rakennamme yhteistä kirkkoa

Kunniamerkit ja arvonimet
Kunniamerkkien anominen
Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja kirkolliset järjestöt voivat esittää ansioituneita henkilöitä kunniamerkkien saajiksi. Henkilöt asetetaan puoltojärjestykseen. Kaikki kunniamerkkiehdotukset toimitetaan puoltojärjestyksessä vuosittain tuomiokapituliin, josta ne lähetetään määrätyn aikataulun mukaisesti eteenpäin.
Kirkollisia kunniamerkkejä ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia-mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä.
Kunniamerkkianomukset on toimitettava tuomiokapituliin vuosittain huhtikuun (ritarikuntien kunniamerkit) tai toukokuun (Pro Ecclesia) loppuun mennessä.
Lisätietoa kirkkohallituksen yleiskirjeestä.
Arvonimet
Rovastin arvo
Rovasti on kirkollinen arvonimi. Piispa voi myöntää rovastin arvonimen kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille siten, että kirkolliskokouksen toimikautta vastaavan neljän vuoden aikana myönnetään suunnilleen yksi arvonimi kutakin alkavaa kolmeakymmentä hiippakunnan pappia kohden.
Tämän lisäksi rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille hänen jäädessään pois kyseisestä tehtävästä. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle ei tavallisesti myönnetä rovastin arvonimeä. (Piispankokouksen ohja 8.9.2015)
Rovasti-sanan takana on latinan praepositus, eteen asetettu.
Director cantus ja Director musices
Tuomiokapituli voi myöntää kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle kirkkomuusikolle director cantus tai director musices -arvonimen. (Piispainkokouksen ohje 8.9.2015).

Hallinnon ja talouden ohjeet
Tuomiokapituliin tulevat asiakirjat pyydetään lähettämään sähköisesti Domus-asiahallinnan (Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli kirjaajat -ryhmä) tai sähköpostin mikkeli.tuomiokapituli@evl.fi välityksellä. Yleisohje löytyy oheisesta linkistä.
Kirkkolain uudistus tuli voimaan 1.7.2023. Uudistuksen myötä alistusasiat poistuivat kirkollishallinnosta. Jos seurakuntahallinnossa on tehty päätöksiä ennen 1.7.2023 aiemman lain mukaan alistettavissa asioissa, tulee nämä päätökset vielä alistaa aiemman lainsäädännön mukaisesti tuomiokapituille.
Kirkkolain uudistus tuli voimaan 1.7.2023. Uudistuksen myötä alistusasiat poistuivat kirkollishallinnosta. Jos seurakuntahallinnossa on tehty päätöksiä ennen 1.7.2023 aiemman lain mukaan alistettavissa asioissa, tulee nämä päätökset vielä alistaa aiemman lainsäädännön mukaisesti kirkkohallitukselle.
Uuden kirkkolain mukaan seurakunnan kirkkovaltuuston on haettava kirkkohallituksen lupa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, jos asia koskee:
1) uuden kirkon tai siunauskappelin rakentamista tai hankkimista;
2) muun kuin kirkollisen rakennuksen muuttamista kirkoksi tai siunauskappeliksi;
3) suojellun kirkollisen rakennuksen olennaista muuttamista tai purkamista taikka sen käyttötarkoituksen muuttamista;
4) luopumista kirkon käytöstä. (652/2023 KL 3:21)
Harkinnanvarainen avustus
Kirkkohallitus voi myöntää kirkon keskusrahastosta harkinnanvaraista avustusta seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, jos tämä syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen, saaristo-olojen, jäsenmäärän pienuuden, rakennushankkeiden, seurakuntien yhteistoiminnan, seurakuntatalouden kehittämisen tai muun erityisen syyn johdosta on taloudellisen tuen tarpeessa. (Kirkkojärjestys 657/2023 5 luku 19 §)
Kirkkohallitus ohjeistaa yleiskirjeellä harkinnanvaraisen avustuksen hakemisen. Yleiskirje julkaistaan yleensä heti kalenterivuoden alussa (esim. vuonna 2023 yleiskirje nro 1/2023, 10.1.2023). Hakemusasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille sähköisinä yleiskirjeessä mainittuun määräaikaan mennessä (v. 2023 31.3.2023 mennessä). Tuomiokapituli antaa hakemuksista lausunnon ja toimittaa hakemusasiakirjat lausuntonsa kera kirkkohallituksen käsiteltäviksi.
Rakennusavustukset
Rakennusavustukset jakautuvat kahteen ryhmään:
-avustus kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon
-kirkon keskusrahaston korjausavustus.
Jakoperusteita on tarkennettu kirkkohallituksen täysistunnon päätöksellä lokakuussa 2021. Uudet jakoperusteet löytyvät yleiskirjeestä 27/2021 ja ne ovat voimassa jo vuoden 2022 avustuksia haettaessa. Rakennusavustusten hakeminen haku tapahtuu aina kalenterivuoden loppuun mennessä. Tarkempia ohjeita Sakastissa Avustukset kulttuuriperinnön hoitoon – Kulttuuriperintö (sakasti.fi)
